POHTO täyttää tasavuosia: Tietoa on jalostettu osaamiseksi jo 50 vuoden ajan
Presidentti Martti Ahtisaari vihki POHTOn elektroniikkateollisuuden koulutustehtaan käyttöön vuonna 1999.
Alkuvuodesta 1999 teknologia-alan piireissä halki Suomen haukottiin henkeä oululaisen yritteliäisyyden edessä.
Helmikuussa perinteikkäälle Hietasaaren kampuksellemme oli avattu elektroniikkateollisuuden koulutustehdas, joka mahdollisti räjähdysmäisesti kasvavan alan ammattilaisten kouluttamisen todenmukaisessa tuotantoympäristössä.
19 miljoonan markan hanke oli maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Ei vain siksi, että vastaavaa käytännönläheistä oppimisympäristöä ei muualla ollut, vaan myös siksi, että sen rahoitukseen ja käyttöön osallistuivat POHTOn ohella kaikki Oulun suuret elektroniikka-alan työnantajat Nokia, JOT ja Polar Electro joitakin mainitaksemme.
Vastaavia yhteishankkeita ei ollut aiemmin nähty, ja tehdasta pidettiin laajasti Oulun hengen ilmentymänä. Se henki vei oululaisen elektroniikkaosaamisen maailmankartalle.
Menestys syntyy osaamisesta
POHTO järjesti, kehitti ja ylläpiti koulutusta koulutustehtaalla, ja tehtaan vaiheet ovat merkittävä osa 50-vuotista historiaamme.
Tuo historia voidaan katsoa alkaneeksi siitä hetkestä, kun POHTOn toimintaa alun perin hallinnoineen säätiön perustamiskirja laadittiin 2.11.1972 – tuolloin POHTOsta käytettiin vielä nimitystä Pohjois-Suomen Teollisuusopisto.
Perustamisen lähtökohta oli 70-luvun aluepoliittisessa hengessä tuottaa notkeaa ja juuri pohjoissuomalaisen teollisuuden tarpeisiin vastaavaa koulutusta ja ammattiosaamista. Säätiön perustamisessa oli mukana yrityksiä, joiden jäljet johtavat tänä päivänä muiden muassa Nokiana, Outokumpuna, Stora Ensona ja SSAB:na tunnettuihin jätteihin.
Koulutustarjontamme on siis ollut alusta alkaen tähän päivään monialaista, ja olemme tuottaneet koulutusta sinne, missä sitä on tarvittu, teollisuudenalasta riippumatta.
Nokia-vetoinen Oulu-ilmiö oli esimerkki toimintaamme ohjaavasta tarvelähtöisyydestä.
”IT-ala räjähti kasvuun, ja tuhansittain ihmisiä sairaanhoitajia myöten ryntäsi kasvavalle alalle töihin. Koulutustarve oli ilmeinen”, toimitusjohtaja Markku Oikarinen muistelee.
Toimitusjohtaja Markku Oikarinen näkee yhteyden yritysten koulutusmyönteisyyden ja menestyksen välillä.
Oulu-ilmiö raivasi polkua suomalaisen elektroniikkateollisuuden nousulle ja uusille teknisille innovaatioille. Samaten POHTO loi standardeja alalle, jolla niitä ei aiemmin ollut.
Kehitimme koulutuksillamme ja koulutustehtaallamme tehokkaita toimintamalleja ja ennen kaikkea ammattitaitoa yrityksille, jotka olivat monella tapaa uuden edessä.
Oikarinen kuitenkin muistuttaa, mikä Oulu-ilmiön mahdollisti:
”Me emme luo nokioita. Me luomme osaamisen ja valmiuden kasvuun. Menestyksen luovat osaavat ihmiset.”
Ajattelussamme osaaminen ja sitä luova koulutus ovat avaintekijöitä kasvuun ja menestykseen, kuten Oikarinen asian tiivistää:
”Menestyneet yritykset ovat sataprosenttisesti koulutusmyönteisiä ja omaksuneet työntekijöiden jatkuvan koulutuksen pysyväksi osaksi toimintaansa.”
Laadukkaalla koulutuksella voidaan säästää paitsi vaivaa, myös rahaa – tämän menestyneet yritykset ovat ymmärtäneet.
”Kouluttaminen on edullista, kun sitä vertaa osaamattomuuden aiheuttamaan vahinkoon tai seisakkiin tehtaalla. Niissä tapauksissa puhutaan todella isoista rahoista”, hallituksen puheenjohtaja Timo Räinä täydentää.
Oppiminen ei saa maistua paperilta ja biteiltä
Koulutusmetodimme ovat olleet 50 vuoden ajan käytäntökeskeistä, ja Räinä pystyy heti avaamaan, miksi.
”Koulutus on toiminnallista, koska työ on toiminnallista. Koko vartalolla oppiminen on tehokkaampaa kuin pelkästään korvien välissä asioiden prosessointi.”
Elektroniikkateollisuuden sekä sitä ennen perustettu prosessitekniikan koulutustehtaamme konkretisoivat näkemystämme. Ne olivat oppimisympäristöjä, joissa tehokkaampia työskentely- ja prosessimalleja harjoiteltiin tekemisen kautta.
Yhtä lailla kokovartalo-oppimista edustavat yrityssimulaatiot, joiden saralla olemme tehneet töitä jo pitkään.
”Simulaatiot valjastavat moniaistisuuden osaksi oppimisprosessia. Kyse on eräänlaisesta yrityspelistä, jossa koulutettava ryhmä pyörittää teollisuuden tuotantolaitosta laadun, tuottavuuden sekä teknologian viitekehyksessä ja pyrkii selviytymään tilanteista, joita oikean tehtaan ylläpitoon kuuluu”, Räinä selventää.
Intensiivisessä kahden päivän simulaatiossa tehtaan elämää ehditään elää nopeutetusti usean vuoden ajan. Välillä rooleja vaihdetaan osallistujien kesken sekä kuullaan ja annetaan palautetta tiimin suoriutumisesta sekä katsotaan, miten johto selviytyi häiriötilanteista.
Oikarinen on nähnyt, minkälaisia oppimistuloksia käytännönläheisellä tekemisellä voidaan saavuttaa:
”Kaksi intensiivistä simulaatiopäivää tuottaa enemmän osaamista kuin mikään luentosarja.”
Mutta on perinteiselle luennoinnillekin sijansa koulutustarjonnassamme.
”Kouluttajillamme on vahva käytännön osaaminen, ja siten paljon hiljaista tietoa järkevistä käytänteistä. Sellaista, jota ei yleensä opita oppitunneilla, vaan joka välittyy työpaikoilla kokeneemmilta työntekijöiltä vähemmän kokeneille”, Oikarinen selittää, miten käytäntö kuultaa läpi myös teoriapainotteisesta luennoinnista.
Tiedosta jalostetaan osaamista
POHTOn tehtävänä on ollut olla aina kulkea kehityksen kärkijoukoissa ja luoda yrityksille koulutusmalleja, jotka vastaavat muuttuvan maailmaan haasteisiin.
Kuten maailman, myös meidän on jatkettava eteenpäin ja kehitettävä sekä kehityttävä. Siksi esimerkiksi työstämme yrityssimulaatiosta täysin uutta digitaalista mallia.
Mallin tarkoituksena on mahdollistaa toimimista maailmassa, jossa monipisteinen paikallinen tai globaali työskentely ja etätyö valtaavat alaa. Toisin sanoen vastata työskentelytapojen muutoksiin.
Maailmaa muokkaavat myös muut voimat, jotka ovat hyvin toisenlaisia kuin 20 vuotta sitten, kun tietoyhteiskunnan perustusten rakentaminen kävi kuumimmillaan.
”Ilmastonmuutos ja energiakysymykset väistämättä vauhdittavat suurteollisuutemme prosessien modernisointia, pyrkimyksiä hiilineutraalimpaan tuotantoon sekä investointeja vetytalouteen. Näissä käänteissä olemme omalta paikaltamme ja osaamisellamme muuttamassa tulevaisuutta”, Räinä kuvailee tämän päivän tilannekuvaa.
Outokummun, Nokian ja Metsä Groupin kaltaisten suurten toimijoiden osaamista ja menestystä ei tietenkään ole voitu rakentaa teoriaperustaltaan keveillä tiedoilla tai koulutuksilla. Koulutusten pohjatiedot keräämme kaiken tiedon lähteiltä: toimialakohtaisilta kehittämisryhmiltä sekä korkeakoulumaailmasta, ja välimme Oulun yliopistoon ovatkin läheiset.
Markku Oikarinen ja kehittämispäällikkö Ilkka Pakanen viihtyvät Graniittitien uusissa tiloissa.
”POHTO on instrumentti, joka muotoilee tiedon palvelutuotteeksi, koulutuksiksi ja kursseiksi. Sytykkeenä toimii asiakasyrityksen tarve kehittää toimintaansa, ja me muotoilemme korkeakoulujen ja kehittämisryhmiemme tuottamasta tutkimustiedosta tarpeeseen vastaavan palvelun”, Oikarinen avaa korkeakouluyhteistyön luonnetta.
POHTO toimii siis tiedon jalostajan roolissa, joskin yliopistomaailman tietoa välitämme eteenpäin hyvin suoraankin: väitöskirjatutkijoiden luentovierailut ovat olennainen osa toimintaamme.
”Eikö POHTO olekaan kokouskeskus?”
Ei suinkaan. Oululaisten suussa Pohtolla usein tarkoitetaan Hietasaaressa toiminutta POHTOn kokous- ja majoituskeskusta, mutta ennen kaikkea olemme koulutusorganisaatio.
Siirsimme toimintamme Hietasaaresta uusiin toimitiloihin vuonna 2021, mitä edelsi vanhojen tilojemme myynti vuonna 2017 samoihin aikoihin, kun POHTOn osakkeet siirtyivät säätiöltä yksityiseen omistukseen.
Muuton myötä päättyi myös hotelli- ja kokouskeskustoimintamme. Tämä tarkoitti keskittymistä ydintoimintaamme: osaamisen edistämiseen.
Vuodesta 1974 meitä palvelleet tilat ovat kuitenkin mielenkiintoinen osa POHTOn ja Oulun seudun kulttuurihistoriaa – ehdittiinhän siellä vuosikymmenten saatossa viettää lukemattomien kokousten lisäksi monet häät, merkkipäivät ja muut oululaisten juhlat.
Vuorineuvos Reijo Merikanto Oulu Oy:stä piti puheen Pohjois-Suomen Teollisuusopiston avajaisissa vuonna 1974. Oulu Oy:n jäljet johtavat tämän päivän Stora Ensoon.
”Kun oppilaitostoimintamme päättyi 80-luvun lopulla, päätettiin asuntolat ja ruokala saneerata majoitus- ja ravintolatiloiksi. Se oli hyvä veto siihen aikaan, ja tapahtuma- ja hotellitoiminta muodostivatkin merkittävän osan tulovirrastamme vuosikymmenten ajan”, Räinä muistelee viitaten myös aikaan, jolloin POHTO vielä toimi ammatillisena oppilaitoksena.
Asiakkaiden vanavedessä koko valtakuntaan ja maailmalle
Vaikka Oikarinen ja Räinä myöntävät kaipaavansa vanhan Pohton tunnelmaa, toteavat he muutoksen olleen tarpeellinen:
”Tilat alkoivat olla toiminnallemme liian suuret. Erityisesti korona-aikana ne olivat megasuuret, kun kokoustoiminta ja matkailu olivat jäädyksissä.”
Väljyyden tunteeseen vaikutti sekin, että koulutuksemme oli laajentunut koko valtakuntaan asiakkaiden toiminnan laajennuttua. Koulutuksia järjestetään yhä enemmän ympäri Suomea, kun taas tiukasti yhteen paikkaan sidottuun kouluttamiseen yrityksillä on alati vähemmän intoa.
Asiakkaidemme toiminnan laajentuminen on kuitenkin merkki menestyksestä ja siitä, että POHTOllakin on tehty oikeita asioita.
Asiakasyritysten kasvu ensin valtakunnalliseen mittaluokkaan ja siitä maailmanlaajuiseen menestykseen on avannut uusia näkymiä myös meille:
”Tuttujen asiakkaiden ydinprosessit ovat meille tuttuja ja samanlaisia täällä ja muualla. Osaamisvaatimukset ovat niin ikään yhteneväisiä maasta riippumatta, ja meillä on kyky tuottaa tuo osaaminen myös asiakkaan ulkomaisille ammattilaisille”, Räinä analysoi.
50-vuotisen taipaleemme virstanpylväitä:
- 1972: Pohjois-Suomen Teollisuusopiston säätiön perustamiskirja vahvistetaan 2.11.1972. Mukana perustamisessa joukko keskeisiä Pohjois-Suomen teollisuuselämän toimijoita.
- 1974: Pohjois-Suomen Teollisuusopiston toimitilat valmistuvat ja Pohto aloittaa toimintansa Hietasaaressa.
- 80-luvun loppu: Prosessitekniikan koulutustehdas avataan 80-luvun lopulla.
- 90-luvun alku: Hotelli- ja kokouskeskustoiminta alkaa.
- 1999: Elektroniikkateollisuuden koulutustehdas avataan.
- 2017: POHTOn osakekanta siirtyy säätiöltä yksityiseen omistukseen. Samana vuonna myydään myös Hietasaaren tilat, POHTO jatkaa vuokralaisena.
- 2021: POHTO muuttaa uusiin tiloihin Graniittitielle.
