Taloudellinen ajattelu ja ihmissuhdetaidot opitaan yhdessä, ei erikseen

Markku Oikarinen

Selasin äskettäin neljäkymmentä vuotta vanhaa tutkimusta suomalaisen teollisuuden koulutustarpeista (Pohjois-Suomen Teollisuusopiston taustayritysten keskuudessa suoritettu koulutustarvetutkimus, Posti 1978). Vaikka esimiesten toimintaympäristössä on tapahtunut valtaviakin muutoksia neljässäkymmenessä vuodessa, osaamisen perustarpeet eivät ole muuttuneet. Ei ole myöskään muuttunut se, että osaamistarpeiden määrittelyssä on merkitystä sillä, kysytäänkö esimieheltä itseltään vai hänen esimieheltään.

Tutkimuksessa tarkasteltiin esimiestaidon eri osa-alueita, kuten oman työn suunnittelu, esiintymis- ja neuvottelutaito, yhteistyö, ihmissuhteet, työsuhdeasiat ja työlainsäädäntö, taloudellinen ajattelu, viestintä ja niin edelleen. Näiden asioiden tärkeyttä esimiesten kouluttamisessa kysyttiin eri organisaatiotasoilla: työnjohto, esimiehet ja ylin johto.

Tutkimuksen tulokset ovat suoraan siirrettävissä nykytilanteeseen. Kun työnjohdolta ja esimiehiltä kysytään heidän omia näkemyksiään osaamistarpeista, ne liittyvät esiintymistaitoihin, ihmissuhdetaitoihin ja oman ajankäytön suunnitteluun. Ylemmältä johdolta kysyttäessä tärkeintä olisi kehittää esimiesten ja työnjohdon taloudellista ajattelua. Tämä tietysti siksi, että jokainen luonnollisesti haluaa helpottaa omaa työtään ja tuloksien aikaansaamista. Ylimmän johdon huolena on koko henkilöstön kyky nähdä toimintansa taloudelliset vaikutukset. Mitä parempi tuo kyky on, sitä itseohjautuvammin henkilöstö tekee oikeita ratkaisuja. Esimies- ja työnjohtotaso toimii tehtävissä, joissa ihmisten erilaisuus näkyy ja tuntuu päätöksenteossa ja johtamisessa, ja asioihin vaikuttaminen koetaan haasteelliseksi.

Tämä sama dilemma jakaa nykyisinkin organisaatioita. Jos sen haluaa määritellä ongelman kautta, niin ylintä johtoa moititaan joskus pelkillä luvuilla johtamisesta, kun keskijohtoa ja työnjohtotasoa syytetään yrityksen perustehtävän ajoittaisesta unohtamisesta ja sekaantumisesta kaikenlaiseen ihmissuhdehässäköintiin.

Molemmilla näkökulmilla on perusteensa, mutta kuinka tämä asia tulisi koulutuksen keinoin ratkaista? Vastaus on se, että yhdistetään koulutusprosessissa nuo molemmat asiakokonaisuudet. Parhaiten ne yhdistyvät esimerkiksi yrityssimulaatioharjoituksissa, joissa yritystoimintaa tarkastellaan taloudellisten päätöksenteon ja ihmisten yhteistyön kokonaisuutena. Taloudellisen ajattelun ja ihmissuhdetaitojen tarkastelu erillisinä oppiaineina on johtanut siihen, että todellista oppimista ei tapahdu. On suorastaan resurssien tuhlausta opetella näitä asioita erillisinä oppiaineina.

POHTOlla on Hietasaaressa ainutlaatuinen oppimisympäristö Future Power, jossa nämä asiat voidaan syvällisesti oppia esim. kahden päivän harjoituksessa, jossa yritystä johdetaan kolmen virtuaalisen vuoden ajan. Harjoitus antaa mahdollisuuden toimia organisaation eri tehtävissä, jolloin esim. työnjohtajalla on mahdollisuus toimia yrityksen toimitusjohtajana, ja nähdä päätöksenteon haasteet ylimmän johdon vinkkelistä. Harjoituksen nopeutettu aika nostaa tehokkaasti sekä taloudelliset että yhteistoiminnalliset ja viestinnälliset ilmiöt esille. Väitämme, että kaksi päivää simulaatioyrityksessä antaa osallistujalle laajemman ja syvällisemmän ymmärryksen sekä yrityksen talouteen vaikuttavista tekijöistä että tiimityötaidoista, kuin kaksi lukukautta perinteisessä luokkaopetuksessa.

Markku Oikarinen

toimitusjohtaja, KTM

Pohto Oy

Kommentit

Kommentoi
Käytämme sivustollamme evästeitä. Jatkamalla sivustolla, hyväksyt evästeiden tallentamisen laitteellesi. Lisätietoja
Hei, voinko auttaa?

Livechat on suljettu

Olemme seuraavan kerran avoinna torstaina 09:00-11:00

Voitte ottaa meihin yhteyttä myös tällä lomakkeella. Vastaamme viestiinne mahdollisimman pian.

Olet jonossa Sulje
Hei, olet jonossa sijalla ?. vastaamme sinulle mahdollisimman pian. Kiitos!